Kategoriat
Artikkelit

Fingerpori-sarjakuva – Puujalkahuumoria vai nerokkaita sanaleikkejä?

Pertti Jarlan Fingerpori antaa parhaat naurut ja kuuluu Suomen suosituimpiin nykysarjakuviin. Jarla on Nastolasta kotoisin oleva itseoppinut taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä, joka aloitti uransa jo lukioikäisenä piirtämällä sarjakuvia huumorilehti Pahkasialle. Jarlan sarjakuva sijoittuu kuvitteelliseen suomalaiseen Fingerporina tunnettuun rannikkokaupunkiin. Rillipäisen päähenkilön Heimo Vesan lisäksi stripeissä seikkailevat muut erilaisten karikatyyrien ympärille rakennetut henkilöhahmot, kuten rääväsuinen Rivo-Riitta ja korruptoitunut kaupunginjohtaja Aulis Homelius. Satunnaisesti mukana on myös muita julkisuudesta tunnettuja hahmoja ja fiktiivisiä supersankareita, kuten Mustanaamio ja Hämähäkkimies. Fingerporin huumori on pitkälti kielellistä, ja se perustuu erilaisiin sanaleikkeihin. Mukana on jonkin verran myös poliittista satiiria, mutta omien sanojensa mukaan Jarlalla on tarkoitus vääntää vitsiä asiasta kuin asiasta, eikä politisoida sarjakuvaansa. Suosituimmat stripit on koottu kovakantisiksi albumeiksi, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 2008.

Fingerporin sanaleikit

Fingerporin vitsit ovat mitä oivallisin tapa herätellä aivonystyrät uuteen aamuun. HS julkaisi ensimmäisen Fingerpori-stripin jo vuonna 2007, ja nykyisin niitä julkaisevat lähes kaikki suurimmat sanomalehdet, kuten Aamulehti, Turun Sanomat, Lapin Kansa ja Keskisuomalainen. Jarlan sarjakuvien on kehuttu nostaneen suomalaisen puujalkahuumorin aivan uudelle tasolle, eikä Fingerporin suosio ole jäänyt ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolelle. Myös naapurikansamme voivat naureskella Jarlan huumorille, sillä strippejä on käännetty ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja englanniksi. Fingerporin huumori ei aina aukea ensimmäisellä yrittämällä, ja ilmiön ympärille onkin muodostunut erilaisia foorumeita ja Facebook-ryhmiä, joissa Fingerpori fanien selitykset ja kommentit ovat pääosassa. Jos sanaleikit jäävät silti kaivelemaan, löytyy ratkaisu viimeistään rautalankapori.fi-sivustolta, joka nimensä mukaisesti vääntää selityksen päivän Fingerporille vaikkapa siitä kuuluisasta rautalangasta.

Fingerporin sarjakuvat ovat poikineet myös muuta kulttuurialan tuotantoa musikaaleista komedioihin, ja pitkän väännön jälkeen se päätyi myös elokuvateattereihin. Markus Selinin tuottama ja Mikko Koukin ohjaama elokuva nimeltä Fingerpori toi hahmot valkokankaalle ja sai ensi-iltansa syksyllä 2019. Tämä komediaelokuva kuvattiin Turussa, mutta pohjimmiltaan Fingerporissa on palanen jokaista suomalaista pikkukaupunkia. Pääosia elokuvassa esittävät Santtu Karvonen, Aki Hirviniemi, Kari Väänänen, Jenni Kokander, Pirjo Lonka ja Tom Petäjä. Elokuva sai varsin ristiriitaisen vastaanoton. Red Carpet -festivaaleilla sille satoi positiivista palautetta, mutta kaikki eivät lämmenneet valkokankaalla esitetyille sketseille. Jotkut kriitikot kuvailivat sitä nyky-yhteiskunnasta kertovaksi viiltäväksi satiiriksi, jonka elokuvamuotoon kootut stripit eivät suuremmin naurattaneet. Elokuvan keskinkertainen vastaanotto ei kuitenkaan laimentanut sarjakuvan suosiota, ja sen vitsit jaksavat edelleen viihdyttää muodossa jos toisessa.

Fingerporin mielikuvitusmaailma

Sarjakuva sijoittuu kuvitteelliseen suomalaiseen pikkukaupunkiin, joka sai alkunsa viikinkien jäätyä jumiin rannikolle. Värikkään historiansa jälkeen Fingerporista on kehittynyt paikalleen jämähtänyt suomalainen kevyen teollisuuden kaupunki, joka Jarlan mukaan henkii 70-luvun kaurismäkeläisyyttä. Kaupunkimaisista puitteista huolimatta Fingerpori on kuitenkin aivan oma universuminsa, jossa voi käytännössä tapahtua mitä tahansa. Ajoittain sen kaduilla seikkailevat päähenkilöiden lisäksi myös historialliset ja kuvitteelliset hahmot aina Muumipeikosta Adolf Hitleriin. Sarjakuvissaan Jarla yhdistelee eri aikakausien tapahtumia nokkelalla tavalla, ja kuvien ja sanojen sekaan piilotetut vitsit vaativat lukijaltaan jonkin verran sekä kulttuurin että yhteiskunnan ja historian tuntemusta. Puujalkavitsien aihekirjo on kuitenkin niin laaja, että ne naurattavat lähes vauvasta vaariin ja uppoavat niin lappalaisiin kuin karjalaisiinkin. Ei siis ihme, että Fingerporin strippejä julkaistaan eri sanomalehdissä ympäri maan.

Fingerporin hahmot seikkailevat ahkerasti myös iltapäivälehtien sivuilla. Päivän Fingerpori viihdyttää Iltalehden lukijoita, ja verkkolehden arkistoon tallennetut aikaisemmat julkaisut antavat tarvittaessa lisää ärsykettä nauruhermoille. Vuosien varrella eri lehdet ovat myös pyytäneet lukijoita äänestämään omaa suosikkiaan, ja parhaimmillaan ääniä on kertynyt jopa toistakymmentätuhatta. Makuasioista on turha kiistellä, mutta jo pelkät äänimäärät puhuvat Fingerporin vankan suosion ja uskollisen lukijakunnan puolesta. Kritiikiltäkään Fingerpori ei toki ole säästynyt. Muutaman kerran Jarla on käsitellyt sarjakuvissaan uskonnollisia aiheita ja saanut osakseen kylmää kyytiä. Fingerporia on samanaikaisesti kuitenkin syytetty niin uskontojen pilkasta kuin käytetty seurakuntien mainoksissa. Vuosien saatossa tämä monien rakastama ja joidenkin vihaama sarjakuva on uponnut jokaiseen eri kansanryhmään omalla tavallaan. Kaikki nauravat samalle stripille, ja kukin omasta syystään.