Kategoriat
Artikkelit

Suomalaiset sarjakuvat ansaitsevat enemmän huomiota

Sarjakuvataide Suomessa on jäänyt hieman marginaali-ilmiön asemaan, jolla on oma vankka kannattajakuntansa mutta varsinaista valtavirtaistumista on tapahtunut korkeintaan muutaman yksittäisen sarjakuvan kohdalla. Suomalainen sarjakuva ansaitsisi osakseen kenties enemmänkin huomiota ja tunnustusta, sillä maastamme löytyy suuri määrä todella taidokkaasti piirrettyjä sarjakuvia ja perinteellä on kuitenkin melko pitkät juuret. Sarjakuva on nimittäin saapunut Suomeen jo vuonna 1857, kun Koipeliini-sarjakuva käännettiin suomeksi Sanomia Turusta-lehdessä. Tätä merkkitapausta onkin huomioitu nimeämällä sen mukaan parhaalle käännössarjakuvalle vuosittain jaettava Herra Koipeliini-palkinto.

Sarjakuvan historia Suomessa

Ensimmäiset suomalaiset sarjakuvat saivat tiettävästi alkunsa 1900-luvun alkupuolella, ja ensimmäisenä sarjakuvakirjana ilmestyi vuonna 1911 Ilmari Vainion piirtämä Professori Itikaisen tutkimusretki. Tove ja Lars Janssonin maailmanlaajuiseen suosioon noussut Muumipeikko-sarjakuva on tietenkin myös saanut Suomessa erityisen aseman. Muita klassikoita ovat muun muassa lähes 50 vuotta ilmestynyt Asko Alhon ja Mika Waltarin Kieku ja Kaiku sekä Ola Fogelbergin Pekka Puupää, jonka mukaan on myös nimetty kunnianosoituksena Suomen sarjakuvaseuran Puupää-palkinto. Toinen keskeinen sarjakuvapalkinto Suomessa on vuodesta 2007 lähtien Tampere Kuplii-festivaaleilla jaettava sarjakuva-Finlandia.

1960-luvulta lähtien suomalainen sarjakuva koki murroksen, joka tietyllä tapaa huipentui 1980-luvulla. Sarjakuva nousi kulttuurikeskustelussa ja -tutkimuksessa salonkikelpoiseksi puheenaiheeksi, ja tuona aikana perustettiin muun muassa omakustannelehtiä sarjakuvien julkaisuun. Suurin osa Suomen perinteisistä sarjakuvatapahtumista ja -festivaaleista puolestaan on järjestetty ensimmäistä kertaa 1980-luvulla. Vuonna 1971 perustettiin alan edistämiseen ja julkaisutoimintaan keskittyvä Suomen sarjakuvaseura. Toinen näkyvä sarjakuvavaikuttaja Suomessa eli sarjakuvantekijöiden etujärjestö Sarjakuvantekijät ry perustettiin vuonna 1995. Sarjakuvien aiheet kuvastivat 60-80-lukujen kulttuurimuutosta ja suosioon nousi hieman aiemmasta poikkeavia, yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja räväkämpiä sarjakuvia kuten Tarmo Koiviston suosittu Mämmilä sekä Mauri Kunnaksen Nyrok City. 1990-luvulla sekä 2000-luvun alkupuolella alkunsa ovat saaneet monet yhä suositut, aikuisempaan makuun suunnatut sarjakuvat kuten Viivi ja Wagner, Fingerpori, B.Virtanen ja Kiroileva Siili.

Suomalaiset sarjakuvantekijät

Merkittävimpiä suomalaisia sarjakuvantekijöitä on hieman vaikeaa kategorisoida. Suomessa on paljon taiteilijoita, jotka ovat julkaisseet vuosikymmenten ajan useita sarjoja, ja toisaalta on tekijöitä jotka ovat tulleet tunnetuksi yhdestä tietystä suursuosioon nousseesta sarjakuvasta. Jo aiemmin mainittujen klassikkojen kuten Muumipeikon ja Pekka Puupään tekijät ovat ansaitusti sementoineet asemansa suomalaiseen sarjakuvahistoriaan. Toisaalta nykyään internetin ansiosta sarjakuvatkin saavat entistä enemmän levikkiä esimerkiksi verkkolehdissä ilmestymisen ansiosta, ja niinpä vaikkapa Fingerporin levittyä useaan Suomessa julkaistavaan lehteen on sen tekijäkin tullut tunnetuksi. Pertti Jarla onkin tämän hetken tunnetuimpia sarjakuvataiteilijoita Suomessa. Samoin esimerkiksi Viivin ja Wagnerin sekä Kiroilevan Siilin yhteydessä yleensä mainitaan niiden piirtäjät Juba Tuomola ja Milla Paloniemi.

Sarjakuvamaailman palkinnot ja tunnustukset ovat tietysti yksi tapa mitata sarjakuvantekijän asemaa Suomessa. Puupää-palkinnon tai Sarjakuva-Finlandia palkinnonsaajina ja -ehdokkaina on totuttu vuosien varrella näkemään muun muassa seuraavia taiteilijoita:

  • Kati Kovács
  • Tommi Musturi
  • Pauli Kallio
  • JP Ahonen
  • Petteri Tikkanen
  • Ville Ranta

Erityismainintana todettakoon muutama suomalainen sarjakuvantekijä, jotka ovat saavuttaneet maailmanlaajuista menestystä. Touko Laaksosen piirtämä Tom of Finland päätyi Yhdysvalloissa erinäisiin julkaisuihin ja jopa New Yorkin museoon. Kari Korhonen puolestaan on tullut tunnetuksi Suomen ainoana Aku Ankka-piirtäjänä. Tuoreemmista merkkitapauksista voidaan mainita Rosi Kämpe, joka piirtää sarjakuvia yhdysvaltalaiselle sarjakuvajätti Marvelille.

Myöskään kustantajia ei pidä jättää huomiotta, sillä ilman heidän työtään ei syntyisi suomalaista sarjakuvaa. Pisimpään toimineita ovat Viivistä ja Wagnerista, B.Virtasesta ja Fingerporista tunnettu Arktinen Banaani sekä Pahkasian kustantajaksi perustettu Banana Press. Omassa kokoluokassaan on suurten konsernien Egmontin ja Sanoman omistama Egmont Kustannus, joka tosin julkaisee paljon muutakin kuin sarjakuvia. Punainen Jättiläinen on keskittynyt aasialaisten manga- ja manhwa-sarjakuvien kustantamiseen. 2000-luvulla perustetuista kustantamoista mainittakoon Zum Teufel sekä voittoa tavoittelematon yhdistys Happy Horse Comics, joka pyrkii kustannustoiminnallaan tukemaan suomalaista sarjakuvatoimintaa.